Surullinen vierailu

Perjantaina vanhat kissani (nykyään äitin ja isän kissat) Jimmy ja Yoda tuli meille viikoksi vierailulle äitin ja isän Tunisian reissun ajaksi. Perjantai-iltana oli aikamoisesti jännittynyt ilmapiiri, kun kissat ihmetteli minne olivat tulleet ja koirat ihmetteli, että miten noi tänne tuli.

Heti matkustamisen jälkeen Yoda vaikutti huonovointiselta. Se liikkui kummasti ja lähinnä makoili vain. Tuolloin ei kuitenkaan vielä oltu kummemmin huolissaan, olihan takana pitkä ajomatka, mihin kissat ei todellakaan ole tottuneet.

Lauantaiaamuna Yoda vaikutti jo huolestuttavan huonovointiselta. Se liikkui tuskin ollenkaan, ehkä puoli metriä kerrallaan ja pisti aina heti makaamaan. Päivällä kannoin Yodan ruokakupille, mutta vaikutti siltä, ettei se pääse sellaiseen asentoon missä se pystyis syödä. Hiekkalaatikollakaan Yoda ei ollut käynyt koko päivänä. Tuolloin soitin päivystävälle eläinlääkärille ja sovittiin, että menisin illalla näyttämään Yodaa vastaanotolle. Vastaanotolla Yodan kanssa odoteltiin tunteja. Heti kun eläinlääkäri tutki Yodan se tunnisti, että Yodalla on kovasti kipuja. Mitään järkevää selitystä ei kuitenkaan ollut. Kerroin Yodan aikaisemmista sairastamisista ja rajusta laihtumisesta. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että ainut keino on tehdä kaikki tutkimukset alusta. Keskusteltiin vielä siitä, mitä löydöksiä eläinlääkäri epäili, että Yodalta voisi löytyä ja mitä niille voisi tehdä. Suurimmat epäilyt oli kasvaimissa (mitä jo aiemminkin eläinlääkäri oli pitänyt mahdollisena) tai kilpirauhasongelmissa. Molemmissa tapauksissa ennusteet olisi huonot ilman rajuja hoitoja tai sitten mitään ei edes olisi tehtävissä. Soitin Miialla sekä äitille ja oltiin kaikki yhtä mieltä siitä, että välttämättä enää ei kannata kiusata Yodaa hankalilla hoidoilla. Juttelin vielä eläinlääkärinkin kanssa ja tämän jälkeen päätin, että Yodan ei tarvi kärsiä enää. Yoda nukutettiin eilen kymmenen aikaan. Nyt se on poissa.


Yoda 1.4.1999-27.3.2010