Pirkon patellaluksaatioleikkauksesta on nyt kulunut 4 viikkoa. Kaikki tuntuu menevän hyvin ja toivotaan kovasti, että jatkuukin samaan malliin. Myönnettäköön, että viitseliäisyys kuntoutusharjoituksiin ei ole kokoajan ihan parhaimmillaan. Päivät täyttyy kaikenlaisesta, tietenkin enimmäkseen puolivuotiaan pojan kanssa puuhaamisesta. Pirkon kanssa ei ole päivisin leinkkeilyä kummemmin aikaa puuhata, koska huomio menee poikaan. Iltaisin kun poika saadaan nukkumaan voi hyvinkin helposti olla jaksaminen lähellä nollaa. No voisihan tässä kyllä miettiä myös sitä kuinka paljon on tarpeeksi. Tosiasia on, että täysin "kuntoutuksettomia" päiviä on viikossa ollut maksimissaan kaksi ja useimmiten näinäkin päivinä on lenkkeilyt kuitenkin hoidettu kunnolla.
Fysioterapeutilta saadut ohjeet viikoille 3-5 ovat muuten samat kuin aikaisemmat, mutta lisänä näihin:
- Liikuntaa n. 20 min / 3-4 kertaa päivässä.
Tällä hetkellä käymme päivittäin yhden noin 30 min rauhallisen lenkin,
yhden noin 20 min lenkin ja pari pientä pissatuslenkkiä.
- Etutassujen nostelua.
Tämä aiheuttikin sopivasti päänvaivaa minulle. Luonnollisesti ajattelin heti, että tassun nostelut opetetaan Pirkolle tempuksi. Mutta kun koira on herkkä ja epäluuloinen niin sitä se sitten on tosissaan.. Normaalireaktio useimmille koirille on namien esille ottamisesta inostuminen ja jopa röyhkeä namien vaatiminen eri keinoin. No mitäs tekee Pirkko?? No tietenkin laittaa hännän koipien väliin ja pyrkii pakenemaan paikalta ihan selvästi ajatellen, että jotain kamalaa hänelle varmasti kohta tehdään. Eli ennen kuin päästiin itse etutassujen nosteluun täytyi muutama ilta käyttää siihen, että namit on kiva juttu eikä johda mihinkään kamaluuteen. Harjoittelun alottamisesta ehkä neljäntenä iltana oltiin edetty siihen, että Pirkko koskee tassulla nyrkkiin jossa nami on :)
Yhden harjoituksen olen jättänyt pois, koska arvioin sen olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi Pirkolle. Tässä painonsiirtoharjoituksessa siis "tönitään" koiran takapäätä puolelta toiselle, jolloin koira itse hakee tasapainon kuntoutettavalle jalalle. Kun Pirkko tosiaankin on niin herkkis, oli tämän harjoituksen anti siinä, että Pirkko jännitti koko kroppansa tästä hellästä tönimisestä eikä takuulla hakenut luonnollista tasapainoa takajaloillaan. Tässä kohtaa luotan enemmän omaan arviooni Pirkon parhaasta.
3 kommenttia:
Moit!
Hienoa, että Pirkon kuntoutus on edennyt hyvin :D Onneksi sulla on tervettä järkeä tehdä ne jotka auttavat koiraa ja sen henkistäkin hyvin vointia <3 Pirkolle hyvää kuntoutusjaksoa ja pikaista paranemista!
Tuija
Tsemppiä Pirkon kuntoutukseen!
T: Lotta
Pirkon kuntoutus näyttää etenevän hyvin. Järkeä voi tosiaan käyttää ja tekee niitä liikkeitä, jotka ovat koiralle mukavia.
Kysy fyssarilta auttaisiko tasapainotyyny takajalkojen tasapainoharjoituksissa? Ihan littana tyyny, jossa hieman ilmaa, niin sitten etuosaa kun vetää namilla puolelta toiselle, tulisi takaosalle painonvaihteluita ilman koiraan koskemista? Näin itse järkeiltynä, mutta kannattaa tietty kysyä fyssarilta voisiko tuota kokeilla.
Lähetä kommentti